Hyvää Joulua!

Ketutusta

Viime aikoina on sitten ketuttanut: välillä suuremmin ja välillä pienemmin. ;-D

Jospa tämä muuttuisi joulun lähestyessä kissailuksi.

Masukarvojen katselua

Tämä päivä on mennyt karvaisten ystävien masukarvojen katselussa: kaverinani vuoteessa on pötkötellyt 1-2 myötätuntoista kehrääjää sairastaessani. Vaikka olotila on kehno vatsataudissa, lohduttaa karvaisten ystävien hoiva suuresti.

Jafariina on Mamman kainaloinen

Sukkasadon loppu

No nyt on sitten Sukkasatokin loppu tältä vuodelta enkä oikein edes päässyt sukan tekemisen vauhtiin. Tällaisia sukkia tuli sadoksi tänä vuonna:

Sukissa on koirankarvoja

Espanjalaisen vesikoiran karvoista rukilla ensin käsinkehrätty lanka ja sitten siitä neulottu sukat. Teräosaan laitoin kaveriksi ja vahvikkeeksi koneompelulankaa. Saa nähdä miten ovat kestävät - paksut ja lämpöiset ainakin ovat. Kumma kyllä, kissat eivät juuri välittäneet vaikka käsittelin koiran karvoja kissojen valtakunnassa. Liekö syynä se, että nämä karvat eivät hökälehtineet ja ajelleet kissoja takaa?

Helsinkiin matkalla neuloin tuliaisiksi sukat Novitan seiskaveikasta. Jalkaterän pohjasilmukat koko terältä tein kantapää-neuleella (1neulomatta, 1o) ja jokaisella mustalla raidalla jalkaterässä tein ylimääräiset kerrokset jalkapohjaan lyhennetyin kerroksin, jotta sukasta ei tulisi muotopuoli. Toivottavasti sukat kestävät näin paremmin.

Opettelin myös tekemään vauvalle jalanlämmittimiä. Tulisikohan minusta joskus hyvä Mummo?

Sinnepäin-junasukat

Hämärtyvässä syksyssä vielä kuvasin vauvan tossuja. Tungin tossujen sisälle sanomalehtiä, jotta tossut olivat pulleat, mutta tossuista tulikin kulmikkaat. No, oikean vauvan jalat ainakin ovat pehmoisen pyöreät, johon tossut muotoutuvat.

Vauvalle tossuja

Jafariina ei oikein innostu noista neuleista. Jaf on puolestaan rakastunut ja ominut itselleen vasta hankitun lampaantaljan (ei ole omista lampaista!!!).

Vielä olisi jokunen silmukka tehtävänä Kyjyyn.

Luna Leukaparta on poistunut tästä valtakunnasta - ehkä ikuisesti. Yhden havainnon perässä juoksentelin vesisateessa toisella puolen kaupunkia 18 km:n päässä kotoa kissanruokapussin kanssa, mutta en nähnyt kissoista vilaustakaan. Koiria ja kaksi oravaa kyllä oli vesisateessakin. En usko, että arka ja kotirakas Luna on kulkenut 18 km, ylittänyt joen ja mennyt kaupungin läpi kyseiselle alueelle. Mutta mikäli kissahavaintoja tulee lisää, niin täältä taas pelastusoperaatio starttaa alta aikayksikön.

Sukkasadon ekat sukat ja etsintäkuulutus

Osallistun tänä vuonna sekä Kyjyyn että Sukkasatoon. Neulottu on, mut kun ei raportoitu. No, nyt raportoin Sukkasato 2014 Hillokellariin ensimmäiset sukat tai ainakin jalanlämmittimet (mihin kategoriaan lie tällaiset menevät?): valkoiset, pitsineuleiset joogasukat. Lankana Novita Nalle, puikot nro 3.

Jooga-harrastusta siis aloiteltu täälläpäin.

Etsintäkuulutus: Luna Leukaparta
 
Kissarintamalla on huolta. Luna Leukaparta -typy on ollut poissa kotoa jo kuukauden. Tämä neiti kun ei ole aikaisemmin ollut pois kotoa vuorokautta pidempään aikaa sitten sen jälkeen, kun hän palasi syntymäkotiinsa uuden omistajansa luota. Luna-neidistä ei ole nyt ollut havaintoja, ei myöskään naapurustossa. Pahoin pelkään, että Lunalle on tapahtunut jotain kohtalokasta: kisu on kohdannut ilveksen tai jotain muuta vastaavaa.

Luna Leukaparta

Kuvassa Luna tänä keväänä. Tältä hän näyttää, jos joku sattuu kohtaamaan. Kohdatessa Lunan ilmoitus tänne pikaisesti, Kiitos!

Syksyn satoa

Syksy on tullut ja syksyn sato odottaa korjaamistaan. Pihan omenapuu teki ensimmäistä kertaa omenia - ihania omenia! Risto Reipas sai nuuhkia omenaa ennen kuin se katosi parempiin suihin.

"Niin mitä ihmeellistä tässä on?"

Tänä syksynä pihlajissa on runsain mitoin marjoja. Kauniita.

  

Kuulasta syysmieltä!

Risto Reipas istuu nätisti

Risto Reipas eli Jiston Pötkylä, Karvainen Poika, Mamman Mussukka jne. on viettänyt koko kesän kotonassa lukuun ottamatta muutamia lyhyehköjä reissuja Villiin Maailmaan. Varsinkin ruoka-aikaan kisu on ollut tiiviisti kotona.

"Mitäs te syötte siellä pöydällä?"

Karvainen Poika on oppinut kerjäämään. Ja Mamma on oppinut antamaan pöydästä kinkun paloja pystyistuntaa vastaan.

"Kiitti ja lurps!"

Yleensä yksi kinkun palanen riittää Ristolle. Joskus Pojan nälkä kasvaa syödessä. Huomioi Riston hypnoottinen katse.

"Tahtoo lisää ja lisää ja lisää..."

Lapissa

Tulipa käytyä Lapissa keittelemässä värisoppaa ja pyykillä.

Värjäystä keltasauramolla ja morsingolla

Kuka vielä sanoo, että kasveilla tulee hailakoita värejä? (Nuorin poikani väitti näin ennen kuin näki värjäyssaaliin.)

Takana siintää Lapin tuntureita. Tarkasti katsoen kuvissa näkyy taatusti myös muutama tuhat mäkärää.

Jalkautumista

Täällä ollaan edelleenkin - blogin hiljaiselosta huolimatta. Kesällä ei jouda käsittelemään kuvia eikä olemaan tietokoneella. Kissojen rapsuttelu nurmikolla ja sen semmoiset tärkeät asiat vievät kaiken ajan. Jalkauduin kuitenkin saareen hellepäiväksi.

Saaressa oli hienoa hiekkaa ja

ihanaa, kirkasta, uimalämpöistä vettä.

Rantaviivaan jäi jalanjäljet.

Aikamoinen räpylä meikäläisellä.

Jalat kuin apinalla pitelevät puusta kiinni metrin korkeudella maasta.

Maisema saaresta.

Saaressa oli lämmintä ja lempeää, ihanaa!

Jisto is back!

Risto Reipas palasi reissuiltaan pari viikkoa sitten ja on ollut nyt Mamman mössykkä sen aikaa. Kiitos kaikille kissan karkureissun aiheuttaman huolen jakaneille ja pikaisen paluun toivojille - ei ole suinkaan merkityksetöntä mitä sitä toivoo!

Risto Reipas palaa kotiin

Risto Reipas on ollut ihan Jiston lössykka ja seurannut Mammaa kuin hai laivaa: nukkunut sängyssä, kulkenut perässä ja kerjännyt rapsuja jatkuvasti ja kerjännyt myös ruokapöydästä herkkuja. (Jistolla on erikoisoikeuksia, nääs.)

Jisto on ollut myös lankavärjäyksissä ja niiden kirjaamisessa ahkerana apulaisena, kuten näette kuvista.

Mukava, kun Jisto on kotona. Kunpa vain pysyisi kotinurkissa edelleen.

Hellehommia

Helteellä on lampaallakin kuuma olla. Autoin lampaita riisumaan talviturkin keritsemällä lampaat perinteisillä käsikeritsimillä. Villojen lajitteluun tuli mukaan Luna. Kisu villiytyi likaisten villojen i-h-a-n-a-s-t-a tuoksusta.

  

 Lunalla meni ihan kieli poskelle raakavillojen ihanuudesta

 

ja pallolla leikkiminen unohtui kissan kipristellessä pistoksissa.

 

Lampaista kissan käyttäytyminen oli peräti kummallista.

Huopatossutehtaalla helteessä

Täällä ollaan oltu kuin huopatossutehtaalla. Hiljakseen ja tehtailtu huovutettuja tossuja. Mikäpä sen mukavampaa helteellä?!

Tällaisia aikuisten tossuja on syntynyt. Muutamat ovat vielä koristelua vailla.

Veikko Vilkastus on ollut nääntynyt helteestä. Vesirännin alla oleva peltikouru kelpasi nukkumapaikaksi toiveessa viileästä vedestä. Voe Veikkonen!

Risto Reipas puolestaan on lähtenyt vuosittaiselle kesävilli-reissulleen ja palannee kotiin syksyllä pakkasten saavuttua. Toivottavasti oma-aloitteisesti tällä kertaa ettei tarvitse joka vuosi metsästää kissaloukulla!

Väliaikatiedotus

Täällä ollaan jälleen tietokoneen käyttöjärjestelmän muuttamisen jälkeen. Olipa homma. Väliaikaisesti on tallennettuna muistitikuille ja ulkoiselle kovalevylle suurin piirtein koko elämä valokuvineen kaikkineen. Toivottavasti joku järjestys säilyy väliaikaisessa taltioinnissa, jotta kulloinkin tarvittavat dokumentit löytyvät.

Muuten elämä jatkuu samaan tapaan, kissamaisesti. Kuvassa sisko ja sen isoveli tälle päivälle päiväunilta. Somia kuin kissat, vai mitä!

Risto Reipas ja Luna Leukaparta

Pääsiäistaikoja

Täällä on tehty värikkäitä pääsiäistaikoja. Kissojen kanssa ja ilman.

Veikko taikoo pääsiäistaikoja

Kissa aloitti taikomisen sisällä ja emäntä jatkoi taikomista takapihalla.

Padassa porisee viime syksynä kerättyjä suomuorakkaita, jotka ovat muhineet talven takateranssilla saavissa.

männynsuomuorakas

Ei malttanut emäntä siistiä takateranssia vaan sienivärjäyksiä piti päästä tekemään kaiken muun rojun sekaan.

Etsi kuvasta yksi kissa!

Noitapadasta nousee lopuksi tällaisia:

Etualalla suomuorakasvärjäyksiä, takana kuivatuillaverihelttaseitikin lakeilla värjättyjä lankoja.

Ihmeellistä, mutta totta! Lähes taikuutta.

Hyvää Pääsiäistä!

Vilskettä on pitänyt täälläpäin. Kissaakaan ei ole ehtinyt sanoa kuin pitkähäntäluikuriksi.

Pääsiäisnoidista ei vielä ole näkynyt jälkeäkään, mutta noidan kissa oli jo lennähtänyt puuhun.

Tämä on selvästikin pääsiäisnoidan kissa: mustaa on turkissa,katse on tiukka, kissa näyttelee hampaitaan ja ääntelee kummallisesti: maristen ja käkättäen.

Liekö tässä käkätyksen syy?

Hyvää Pääsiäistä!

Lammas tahtoo kissan

Lenkillä käydessäni oli pakko pysähtyä ottamaan kotiin mukaan lisää kissoja tien varrelta. Meillähän niitä on ennestään vain viisi.   ;-D

Pajunkissojen aikaan

Kotiin tullessani laskin pajunkissat käsistäni ja järjestelin niitä ulkona sopivaan kasaan maljakkoon. Lampaat olivat kovin kiinostuneita näistäkin "kissoista".

"Anna mulle yks kissa!"

Lammas kiskoi takin helmasta. Kun toruin sitä repimästä takkiani, näytti lammas viattomalta kuin... no, lammas.

"Emmä mitään tehny. Tykkään vaan susta."

Naamailuhaaste

Just Kittying -blogissa oli jo kuukausi sitten haaste kissojen naamailuun liittyen. Hauska haaste ja päätin ottaa haasteen vastaan. Kaikenlaisten viivytysten jälkeen palataan naamailun pariin. Suurin osa kuvista on jo ennestään tuttuja, mutta joukossa on jokunen uusikin.

Aloitetaan vanha herra Viirusta, 13-vuotta tulee täyteen toukokuussa. Iän myötä Viirulle on tullut valkoisia partakarvoja ja kulmat ovat myös valjenneet.

Rapsut kelpaa aina

Ikäjärjestyksessä seuraavana oleva Jafariina ei ole lainkaan yhtä arvokas tapaus.

"Yak! mikä ohje."

Jafan varpaat taipuvat vielä suuhun, ei ole siis vielä vanha kissa.

 Risto Reipas on Jafan pikkuveli, vähän kummallinen sellainen. Välillä Risto Reipas toimii kuten lössykkä Jisto Jeipas ja välillä kissa on villi ja vapaa maailmanvalloittaja, joka huitelee kesät omillaan missä lie.

Jistoa väsyttää

"Mitä Jäbä duunaa?"

Villiytynyt Risto Reipas

"Nyt en tykkää tästä."

"HÄivy!"

 

Sitten vielä naamailee sisko ja sen veli: Luna Leukaparta ja Veikko. Molemmat palasivat kotikonnuilleen käytyään kauempana suuressa maailmassa. Eikä mamma halunnut enää laittaa pikkukissoja kolmanteen kotiin. Meidän kissanpennuilla on aina ollut palautusoikeus.

Luna tripillä lääkityksen jälkeen

"Mitä nää ihanat haisulit on?"

"En koskenut lankaan!"

"Ei mua saa löytää täältä lankataivaasta1"

Suloiselle ja söpölle ei voi olla vihainen.

Onnellinen Veikko

Naamoja kerrakseen